Huomenna alkaa kolmen kuukauden työssäoppiminen ja se jos joku ahdistaa niin julmetusti. Mua ahdistaa myös se, että mulla saattaa olla akne. Mulla on aina ollu hyvä iho, mut nyt yhtäkkiä on tullu paljo ihonalaisia finnejä POSKIIN :(( Olin joskus ylpee siit, kuinka sileet ja pehmeet mun posket oli, no eipä oo enää. Se saattaa johtua ruokavaliosta tai viimeaikaisesta stressistä tai ehkä se tosiaan on akne.
Huomenna alotan myös uuden suunnitelman. Tarkotuksena olis syödä max 900kcal joka pv, jonku laskurin mukaan mun pitäs sillä systeemillä painaa 50kg jo kuukauden päästä. Kyllähän tän pitäs onnistuu, 900kcal on kuitenki aika paljon, mut silti vähemmän ku yleensä.
Mun työssäoppimispaikka on viiden kilometrin päässä meiltä, mikä tietää 10km pyöräilyä joka päivä =pakkoliikuntaa jeeeee...
Jos tuosta nyt jotain positiivista pitää keksiä :D
Kyllä mä oikeesti pärjään, mun on pakko. Mitä muutakaan mä voin? Musta tuntuu, että mä elän tällä hetkellä mun elämäni ahdistavimpia ja raskaimpia aikoja. Ahdistaa vaan niin paljon kaikki ja haluan pois. Koitetaan selvitä huomisesta ja mietitään sitte ylihuomista jne. Kyllä mä pärjään (en enää tiiä kelle mä yritän uskotella tota)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti