Ilotulitusten paukkuessa ja naapurista kantautuvan vaimean musiikin soidessa, katson kelloa. Kello on 23:41 ja muistan, että on aika tehdä lupauksia ja tovomuksia vuodelle 2018, joka tulee tietenkin olemaan se täydellinen vuosi. Vuosi, jolloin kaikki onnistuu ja aloitan alusta, vuosi, jolloin muutun askel askeleelta täydellisempään suuntaan, laihemmaksi.
Tää blogi on käsitellyt alusta asti mun matkaa laihemmaksi ja siinä ohessa jotain muuta, jonka oon kokenu jokseenkin oleelliseksi kirjoittaa tänne, se tulee jatkumaan samalla tavalla, mutta siinä, missä viimevuonna epäonnistuin, tulen onnistumaan tänävuonna. Jotkut voi ajatella, että jos olin epäonnistuja viimevuonna, niin mikä muuttuisi yhdessä yössä kun kello lyö minuutin yli kaksitoista ja onkin uusi vuosi, jota kutsumme nimellä 2018. Mutta mä sanon, että se on aika kapeakatseista ajatella, ettei ihmiset muutu. Joskus ne muuttu omasta tahdostaan ja joskus se on olosuhteiden tulos. Oon samaa mieltä, ettei se muutos tapahdu yhdessä yössä, mutta yhdessä yössä voi valmistautua tulevaan ja asennoitua siihe, johon pyrkii. Niin mä ainaki teen ja MÄ-TUUN-MUUTTUMAAN. Musta tulee laiha, täydellisempi, parempi ja sellanen ihminen, joka haluan olla. Olkoon edellinen lause uudenvuoden lupaukseni ja toiveeni vuodelle 2018. Enää muutama minuutti ja kello on tasan kaksitoista yöllä ja sinä taianomaisena hetkenä aion kuiskata lupaukseni ääneen niinkuin se olisi silloin jotenkin sinetöity.
Ilotulitukset kiihtyy, mikä tarkoitaa tietenkin sitä, että kello on kaksitoista yöllä:
"Lupaan ja toivon, että musta tulee laiha, täydellisempi, parempi ja sellanen ihminen, joka haluan olla"
Olinko tarpeeks dramaattinen? No joka tapauksessa tervetuloa seuraamaan mun tarinan toista osaa!
Hyvää uuttavuotta kaikille! ♥
